Hankkeen nimi nousi ensimmäisessä sidosryhmätyöpajassa esiin ja kävi ilmi, että näyttö on käsite, jonka ihmiset ymmärtävät eri tavalla. Yhdelle näyttö viittaa näyttökokeen läpäisyyn, toiselle se on kokemusperäinen todiste tietyn toimenpiteen toimivuudesta ja kolmannelle tutkimustulokset. Kaikki nuo ovat näyttöä, sillä pohjimmiltaan näyttöä on tietoa, jonka saamme eri lähteistä.
Näyttöön perustuvassa päätöksenteossa, koski se sitten metsänhoitoa tai lääketiedettä, näyttöä käsitellään tiedon hierarkian kautta (Kuva 1). Alimmalla tasolla ovat yksittäiset tutkimukset aiheesta. Tutkimusten laatu voi vaihdella, esimerkiksi koealojen määrän suhteen, eli niiden tuoma näyttö voi olla keskenään eriarvoista.
Seuraavalla tasolla ovat tiedon määrästä tehdyt systemaattiset kartoitukset. Eli minkälaisia tietoa aiheen piiristä on saatavilla. Kun noustaan yksi porras ylemmäksi, voidaan systemaattisten katsausten avulla saada tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Ylimpänä tiedon hierarkiassa ovat katsauksien katsaukset, joissa saman aiheen ympärillä tehtyjen systemaattisten katsauksien tieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta tiivistetään.
Mitä ylempänä tiedon hierarkiassa ollaan, sitä vahvempaa on näyttö ja sen kautta päätöksenteon pohja.

Lähteet:
Lynn V. Dicks, Jessica C. Walsh, William J. Sutherland (2014) Organising evidence for environmental management decisions: a ‘4S’ hierarchy. Trends in Ecology & Evolution, 29:607-613.