Mikä on pienialaisten elinympäristöjen suojelun merkitys luonnon monimuotoisuudelle boreaalisissa talousmetsissä?
Metsien käsittely on yksi avaintekijä elinympäristöjen muutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen takana boreaalisella vyöhykkeellä. Luonnon monimuotoisuulle tärkeitä elinympäristöjä onkin alettu suojella talousmetsissä lajiston elinedellytysten turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Suojellut alueet sisältävät muun muassa avainbiotoopit, vesistojen suojavyöhykkeet ja metsänomistajien vapaaehtoisesti suojelemat luonnon monimuotoisuudelle arvokkaat alueet. Alueen itseisarvon lisäksi niillä voi olla myös välillistä arvoa luonnon monimuotoisuuden suojelussa niiden sisältämien laho- ja säästöpuiden vuoksi.
Tutkimuskysymykset
Sidosryhmätapaaminen pidettiin 7.11.2018 suunnitellun katsauksen tiimoilta. Siellä määriteltiin varsinaiset tutkimuskysymykset, joihin katsauksessa keskitytään, ja keskusteltiin muutenkin katsauksen toteuttamisesta. Ensisijaiseksi tutkimuskysymykseksi tuli ’”Mikä on pienialaisten elinympäristöjen suojelun merkitys luonnon monimuotoisuudelle boreaalisissa talousmetsissä?” Se jaettiin kolmeen alakysymykseen:
1) Mikä on avainbiotooppien vaikutus luonnon monimuotoisuuden suhteen?
2) Miten vesistöjen suojavyöhykkeet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen?
3) Mikä on vapaaehtoisesti suojelluiden pienten alueiden merkitys luonnon monimuotoisuuden suhteen?
Tutkijaryhmä on kirjoittanut alustavan tutkimusprotokollan, joka kertoo miten systemaattinen katsaus tullaan toteuttamaan. Se löytyy pdf-tiedostona täältä (englanniksi). Protokolla oli avoinna kommenteille 9.12.2018 saakka. Tällä hetkellä tutkijaryhmä viimeistelee protokollaa. Tämän jälkeen protokolla lähetetään vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisuun Environmental Evidence.
Tutkijaryhmä
Matti Häkkilä, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Sini Savilaakso, Metsäteho Oy; Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Anna Johansson, Metsäteho Oy
Anne Uusitalo, Helsingin yliopiston kirjasto
Terhi Sandgren, Helsingin yliopiston kirjasto
Mikko Mönkkönen, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Pasi Puttonen, Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Tämän systemaattisen katsauksen rahoittaa Suomen Metsäsäätiö.
